Kaikki, jotka ovat joskus erehtyneet Savitaipaleen sivuille, ovat aina todenneet hevosmäärän joko suureksi tai muuksi vastaavaksi. Epäilen, että Savitaival saattaakin olla tällä hetkellä isoin ravitalli Kiin Kartanon lopetettua. Savitaipaleella on yli 100 hevosta (jos oikein laskin, niin 120 hevosta + vielä vajaa 10 sivutonta). Lisäksi tietysti vielä ponit, mutta ei niistä nyt tällä kertaa. Millaisia hevosia meiltä sitten oikein löytyy ja miltä niiden tulevaisuus näyttää?

Suomenhevosia on aina kiva käsitellä. Meiltä löytyy suvuttomia oreja muutama. Niiden pitämisen aloitti aikanaan Savitaipaleen Tulikettu, ja kun kerran siihen makuun pääsi, ei irti niin vain lasketakaan. Suvuton orii Savitaipaleen Aavistus on ollut omistuksessani jo vuoden 2006 lopusta. Se taisi olla ravigaalassakin mukana joku vuosi tai jotakin sinnepäin. Se onkin kyllä varmaan yksi parhaiten menestyneistä suomenhevosistani. Se on kuitenkin kohtapuoleen matkalla kuoppaan. Se on tehtävänsä tehnyt, eli tuonut uusia linjoja sukutauluihin. Sen orivarsa Ämmän Rähinöijä on nyt siirtynyt meillä siitokseen ja tulee vaikuttamaan montéjalostuksessa. Tammapuolella sillä on ollut kolme varsaa, jotka ovat kaikki ihan kohtuullisia, mutta tuskin tulevat suuremmin vaikuttamaan.

Aavistuksen seuraajaksi on valikoitunut evm-sukuinen ori Haaveherra. Tummanrautias ori tulee radoille vasta kesäkuussa, joten meille jää hetkeksi tyhjiö suvuttomien orien suhteen. Katsotaan jos nappaisin jostain tuohon väliajaksi jonkun suvuttoman kilpailemaan, mutta tuskin. Haaveherralle pitäisi vielä tuoda puoliso, kun meidän suvuttomat tammamme ovat myös vähentymässä (Savitaipaleen Tulitus, Tähtiyön Halla ja Virnelli siirtyvät virallisesti eläkkeelle, eivätkä siten ole enää jalostuskäytössä). Meillä ei siis kohta ole ollenkaan suvuttomia tammoja. Huolestuttavaa.

Yhden polven suvun omaavia (Shavo, niillä on kyllä neljä polvea, mutta sukutauluista nyt puhuttiinkin...) meiltä löytyykin jo hiukan enemmän. Nämä linjat ovat tosin suoraan lähtöisin meidän suvuttomista hevosista paria lukuunottamatta. Aavistuslaisia varsoja on t. Suomi Varjotar, t. Menneisyyden Aave ANL, o. Ämmän Rähinöijä. Nämä siis ne, jotka ovat minun omistuksessani. Sellaisia kelpovarsoja, mutta en nyt tiedä, ovatko mitenkään erikoisia. Rakas, jo varmaan paljolti yltiökehumani Savitaipaleen Tulikettu on puolestaan jättänyt sellaiset varsat kuin o. Savitaipaleen Cultessi, r. Vikker ja t. Savitaipaleen Kultatuli. Tästä sukulinjasta on pakko jaella kehuja, kuitenkin Vikker voitti yhden suurkilpailun ja Cultu oli kunkkarien kolmas. Tulikettuhan oli myös aikanaan ilmoitettu kuninkuusraveihin, mutta eipä sieltä tuloksia tullut enkä oikein usko, että se olisi menestynyt saati päässyt mukaankaan.

Todennäköisesti nyt saakin olla tarkkana, ettei noista lyhytsukuisten sukutauluista tule kovin yksipuolisia. Tykkään kasvattaa vain omiin tarpeisiini ja seurauksenahan on helposti kasa samansukuisia. Muutamia yksittäisiä eri sukutaulujen edustajia yksipolvisistakin löytyy: Ruiskukan Varjoton (i. Varjoton Varjo), Numero 84 (i. Tavemaijanen) ja Vauhditar (i. Jokerin Loiste). Nämä nyt ainakin auttavat asiaa, mutta pitää parantaa tilannetta parin lähivuoden sisällä.

Kaksipolvisten tilanne on äkkiseltään katsottuna mielenkiintoinen. Ainoa tasan kaksipolvinen on tamma Loisto-Mistel. On kyllä useampia sellaisia, joilla on sukua 1½-polvea (tai siis isä 1+ emä 2), mutta ei tasasukuisia. Voi ei, jonkun elämä menee pilalle jollei tasasukuista vaihtoehtoa löydy. Iik.

Kolmipolvisia löytyykin sitten iso kasa. Niiden jalostamisesta tulee kivaa. Jotenkin harmittaa, kun myin Savun Tähti-Hulttion pois, mutta toisaalta kaikkia hevosia ei voi pitää. Onhan tuossa noita hevosia joita yhdistellä. Vähintään kolmipolvisia kun on ainakin Kiin Tulikin, Tannemara AS, Kirin Virinä ja Kirveltäjän Toffeetuutti.

Njoo, mutta pitää kai suunnitella yövalvomisen kunniaksi kevään astutukset uusiksi, kun ehdin jo unohtaa suunnitelmani. Eipä niitä varsoja taida tänä keväänä tulla kuin omaan käyttöön, jos siihenkään ja syksyllä katsotaan sitten niitä myytäviä varsoja.