Viime päivinä on jäänyt aikaa miettiä virtuaalitalleilujani, ja tänään
päätin ottaa silmiini kasvatusasiat, ja tietenkin ensin kotoisat
suomenhevoset. Tallin olemassa oloaikana meille on syntynyt yli 17
suomenhevoskasvattia, joskin listoilla näkyy juuri nyt vain ne 17 kpl.
Arvioinnit on laadittu koneelle päivitettyjen starttien perusteella,
hevosten sivuilta siis saattaa yhä puuttua muutamia startteja. Heräsin
miettimään äskettäin, mitä kasvatuksesta on oikein jäänyt käteen, joten
nyt on pakko hehkuttaa pientäkin menestystä, että on taas mieltä
suunnitella ensi vuoden kasvatussuunnitelmia uusiksi.
Vanhin kasvattimme on Verivelka,
joka aloitti lupaavasti kolmivuotiskaudella olemalla Taikasumun
sh-nuortenmestari ja keräämällä kahden ensimmäisen kilpailuvuotensa
aikana jo melkein 10 000v€. Se ei kuitenkaan parina seuraavana vuonna
päässyt aivan terävimpään kärkeen kiinni, vaan kärkkyi lähinnä
rahasijoilla. Kuusivuotiskauden lopulla kuitenkin alkoi taas paukkua,
kun tamma sai vSE:n nimiinsä ennätyksellä 22,4kex - kyllä, laukan kera,
ja sen jälkeen voitti vielä seuraavan starttinsa. Seuraavat vuodet
mentiin vähillä starteilla, mutta kohtuullisesti, ja yhdeksänvuotiaana
Elovena 2008-lähdössä sijoituttiin toiseksi. Viimeisin startti oli
pieneltä tauolta paluuta Vaskessa, sija oli 4/8 ja aikana 24,1kex,
tästä on hyvä jatkaa. Tamma on emänsä paras varsa, ja BJT:n hienon NJY
Topiaksen varsa, joten odotan myös jalostuksessa näkeväni edes
jonkinlaista jälkeä tammalta, jos mitään ei satu sitä ennen.
Nykyisin Vaskessa vaikuttava Savitaipaleen Sointu
on toinen kasvattimme, joka on selvästi terävöitynyt päästyään Unicin
käsiin. Meillä tamma ei voittanut kertaakaan, Unicin käsissä jo ainakin
kaksi kertaa, ja voittosummakin on ehtinyt tuplaantua. Tuntuu näin
äkkiseltään olevan suht tasaisesti rahasijoilla ja ennätyskin on
parantunut reippaasti - ei siis aivan turha varsa taida tämäkään olla.
Pitääkin nurista U:lle statistiikan päivittämisestä.
Sitten päästäänkin jo lempilapseeni, Savitaipaleen Cultessiin.
Tämän pojan tie oli varsana kovin kivinen, ensin myin sen
vaellusratsuksi toiselle virtuaalitallille, josta se kuitenkin palautui
meille ja oli jäädä hunningolle, kun en oikein tiennyt mitä tehdä sen
kanssa. Onneksi päätin kuitenkin tunnearvoista pitää sen ja kokeilla
raviuraa. Koelähtö meni vasta kolmannella yrittämällä läpi, mutta
sitten kolmivuotiskauden viidestä startista voittoon päätyikin kolme.
Nelivuotiskaudella alkukauden meno näytti samalta, sitten tuli vähän
takapakkia ja sitten kolisteltiin taas voittaja-aitiossa.
Viisivuotiskaudella täysosumat jäivät kokonaan saamatta, mutta
sijoituksia tuli ja kuusivuotiskaudella oltiin yhtä starttia
lukuunottamatta aina viiden parhaan joukossa. Kahdeksanvuotiskausi
pyhitettiin kuninkuusraveille (josta blogissa onkin puhuttu aiemmin),
jossa kovassa seurassa pärjättiin yllättävänkin hyvin, lopputuloksena
kolmas sija.
Yksi kahdesta rakkaimman virtuaalioriini ulkopuolisille myydyistä varsoista on Savitaipaleen Finaali.
Derekan tapaan ori on paljon kisannut ja vieläkin kilpaileva. Sillä on
jo huimat viisi varsaa, joten saan olla aika tarkkana omien
tulikettulaisvarsojeni kanssa, ettei Tuliketun nimi yleisty sh-suvuissa
liikaa. Vielä orilla on vähän kiinniotettavaa ennätyksen suhteen
isäukkoonsa, vaikka voittosumma onkin jo paljon korkeampi. Uskon
kuitenkin tästä vielä vauhtia löytyvän, joten seuraillaan.
Puskajussiruuna Vikker
on itsepäinen, hankala vikuri, joka kuitenkin onnistui näyttämään
Cultessin tapaan Tulikettulaisten suurkilpailumenestystä, sillä ruuna
voitti Viekser Muistoajon Unicilla kilpaillessaan. Ilmeisesti
ensimmäinen ruuna voittajana ko. suurkilpailun historiassa, joten on se
ainakin jotain saavuttanut. Ruunaaminen tuntui muutenkin olevan
Vikkerin lippu maineeseen, sillä sen jälkeen alkoi statistiikkakin
näyttää paremmalta. Ruuna keräsi mukavan voittosumman ja ennätyksen,
minkä varjolla saatoin siirtää riitapukarin loppuelämäkseen
tarhalomalle. Ainut harmi vain on se, että se on ruuna, eikä siitä
jäänyt yhtään varsaa. Mutta, mennyttä on turha katua, joten katsotaan
tulevaisuuteen.
Ainut tulikettulaistamma Savitaipaleen Kultatuli
on piakkoin siirtymässä Unicille, sillä kaikki minulla huonosti
menestyvät hevoset tuntuvat menestyvän Unicin käsissä paremmin ja
jalostusarvoa tammalla ei suuremmin minulle ainakaan tällä hetkellä
ole, vaikka se onkin Vikkerin täyssisar. Toivotaan, että Unicorn löytää
tammasta sen kipinän, meidän valmennusmetodimme eivät tunnu tammaan
tepsivät. Tamma voitti ensimmäisen kerran vasta viisivuotiskaudella,
eikä ole sen jälkeen osunut kultasuoneen. Noh, ainakin Unic pelasti sen
menemästä lihatehtaalle.
Nuorikko-oriini Savitaipaleen Hopeatuli
ei ole vielä kummemmin ehtinyt kisailemaan. Pikkupelmann
2008-finaalissa se laukkasi, vaikka karsinnoissa se oli kolmas
parantaen ennätystäänkin. Toivon mukaan terävöityy vanhemmaksi
päästyään ja saadaan tästä ehkä jopa mukava Liinaharjan Hopea-linjainen
siitosori (ja itse asiassa suunnitelmissa on vielä jatkaa
hopea-nimeämislinjaakin). Aika näyttäköön tämänkin osalta.
Edellä mainitun Savitaipaleen Finaalin varsa Savitaipaleen Visiotar
on tuottanut hiukan ongelmia. Se pääsi raviuran alkuun ihan
kohtuullisesti, mutta siihen se tuntuu jäävän. Jos on tunnuttu pääsevän
menestyksen makuun, on maalilinjalla sijoitus kuitenkin ollut melkein
poikkeuksetta neljäs. Noh, katsotaan parantuvatko tulokset nyt tauolta
palatessa yhtään, vai pitääkö yrittää keksiä jotain uutta. Montéssa
voisi kenties vaikka yrittää, jos muu ei tunnu sujuvan.
Aika ennakkoluulottomasti myymäni Inspiraatio S
sai kärsiä ennakkoluulottomuudestani. Se on jo ties kuinka vanha, eikä
tallin etusivun karu taukoilmoitus paljoa tamman tilaa kohenna. Noh,
eiväthän kaikki varsat aina radoille pääse joten ei parane kummemmin
valittaa. Tammalla voi hyvinkin olla tullut tauti, ainakin ihan
pikkuvarsana se tuntui olevan vähän muita varsoja vaisumpi.
Ratatalli Mailissa asuvan Savitaipaleen Monan
tilasta ei myöskään ole sen kummempaa tietoa. Talli on kesälomalla
vielä keskellä talvea, joten ei varmaan ainakaan ihan heti kannata
odottaa paluuta. Alkuvuoden kasvateilla tuntuu olevan vähän huono
menestys radoille pääsemisen suhteen, mutta katsotaan.
BJT:n hoiviin päässyttä Helmen Hopeaa
ei ainakaan tarvitse sääliä, se on käynyt keräämässä radoilta jo yli 10
000v€ ja ollen Kriteriumin viides (kaikkea sitä oppiikin kasvatteihin
tutustumalla, en edes tiennyt että kriteriumia järjestetään). Tälle ei
voi toivottaa muuta kuin hyvää jatkoa raviuralle.
Loput kuusi varsaa ovat vielä niin aloittelevia, että kerron niistä lisää joskus myöhemmin. Omassa tallissa on yksi ori, joka odottelee radoille pääsyä maaliskuussa, loput ovatkin muilla mailla.
perjantai, 2. tammikuu 2009
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.