(Minusta on näköjään mukava jutustella nyt kaikkea Savitaipaleesta, mutta kyllä tämä puuska kohta menee ohi.)

Tässä uusien tallien puuskassa on ollut paljon kysyntää kasvateille, ja tuttuun tapaan monet haluaisivat kilpailuikäisiä hevosia. Ikävä tosiasia vain on se, ettei niitä useinkaan ole tarjottavaksi asti jokaiselle halukkaalle. Ymmärrän kyllä, että uudet harrastajat haluavat heti päästä kilpailemaan ja kaikkea muutakin, sillä niin minäkin halusin. Esimerkiksi Savitaival (eikä suinkaan ainoana) on helisemässä tämän suhteen, kun jotkut intoutuvat kyselemään kilpailuikäisiä hevosia. Tuntuu vähän julmalta sanoa, että meidän kilpailuikäiset kasvattimme ovat jo kaikki saaneet kodit (tai en henno luopua omassa omistuksessani olevista puskakasvateistani niille varattujen suunnitelmien tähden).

Näitä hienolla "tilausvarsan" nimikkeellä kulkevia varsojahan meiltä voi saada, mutta eiväthän ne tietenkään pääse nanosekunnissa raviradalle. Hermo palaisi vähemmästäkin? Ikävä tosiasia myös on, ettei Savitaipaleen kahden vuoden kasvattimäärä ole kuin hiukan yli kolmisenkymmentä kasvattia, joista suomenhevosia kymmenisen kappaletta. Lupaavaa, eikö? Etenkin kun minä olen pitänyt itselläni niistä selvän enemmistön, mistä seuraa se, että kasvatteja on "muilla mailla" vain viisi. Mikä pahinta, niillä kaikilla on mukavat kodit.

Ei kuitenkaan kannata vajota epätoivoon meidänkään osaltamme: yksi ratkaisu pulmaan kuitenkin on - suvuttomat hevoset. Niiden iän voi valita itse ja mitä parasta, harrastaja pääsee rakentamaan uutta ravihevoslinjaa. Tavoitteellinen kasvattaja saa melko nopeasti tasattua oman kantansa yhteen suvullisen linjan kanssa (tai myytyä suvuttoman hevosen pois heti kun on saanut ne ns. paremmat hevoset eli suvulliset, ostetut varsat kilpailuikäiseksi). Jopa Savitaipaleesta löytynee sitten aikanaan sopivia hevosenkappaleita sille sinunkin tähdellesi virtuaaliseuraksi, vaikkei meillä kilpailuikäisiä myytäviä olekaan.

Minulla on kyllä hyvä syykin pitää suvutonta hevosta hyvänä aloituskohteena. Oma ravihevostouhuni sai alkunsa juuri suvuttomista ja suvulliset tulivat hiukan myöhemmin mukaan toimintaan. Tällä hetkellä saan kunnian olla mukana sekä uusien linjojen luonnissa että vanhojen ylläpitämisessä. Vain kaksi vaivaista vuotta työtä, ja voi päästä kasvatuksessaan mukaan monenlaiseen (eikä kukaan tule nyt huomauttamaan kasvattimääristä tai puskapolleilustani. Pienikin on eteenpäin).

Ei se kaksi vuotta ole pitkä aika, uskokaa pois. Ajatelkaa monia muita talleja ja harrastajia.Oikeasti, hiljaa hyvä tulee. Malttakaa vain tehdä rauhassa ja olkaa pitkäjänteisiä. Me muut raviharrastajat arvostamme sitä kovasti.