Kesäkuun alussa blogissani mainitsin lyhyesti ravilistan sivuston uudistamisaikeista. Hiukan ollaan jäljessä suunnitellusta aikataulusta, ja konseptia on vähän muovattu kevyempään muotoon, mutta kyllä projekti vielä elää ja voi hyvin, jos niin voi sanoa. Minulla on vielä kymmenen sivua kesken (joskin muutamat sivut vaativat vain pientä hienosäätöä) ja lisäksi hiukan graafista hirvittelyä edessäni. Lisäksi yhteistyössä on vielä suunnilleen toiset kymmenen tehtävänä.

Olen jalomielisesti jättänyt kaikki ylenpalttiset kooditaitoa vaativat projektit Unicin harteille. Tällä hetkellä minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, missä vaiheessa Unicin vastuulla olevat sivut ovat, mutta olettaisin, että viimeistään nyt Unic tarrautuu paniikissa hiireen ja alkaa väkertää yötä myöten osaansa valmiiksi. Eipä sillä, Unic ehtii kuitenkin ennen minua tekemään osansa.

Luovuin jo ajatuksesta saada lämminverikantapaketin valmiiksi siihen mennessä, kun tämän suunniteltu julkaisu on. Teknisen toteutuksen kanssa täytynee vielä sompailla pitkään, jotta saan paketin julkaisukelpoiseen muottiin siltä osin. Näen paremmaksi tehdä toteutuksen rauhassa kuin hoppuilla sen kanssa ja joutua sitten tekemään sen täysin uudestaan.

Muutamia mielenkiintoisia seikkoja on matkan varrella myös tullut vastaan. Törmäsin muun muassa Ljutomerinravuriin, josta en rehellisesti sanottuna ole aikaisemmin kuullut (tämän rodun kasvattaminen olisikin mielenkiintoista, mutta mahtaakohan se erota jotenkin radikaalisti amerikkalaisista ja milläköhän kielellä nimet kuuluisivat olla?). Lisäksi opin käyttämään kuvankäsittelyohjelmaani vähän paremmin, mikä on minun älykkyysosamäärälläni ihmeellistä. Ja ettei sekään riitä, opettelin kirjoittamaan suhteellisen järkeviä lauseita. Ehkä.

Kyllä, kukaan ei halua nähdä sitä projektia valmiina, uskokaa tai älkää. Se on sekava ja pelottava.