Vuoden kilpaileva suomenhevosori/ruuna-kategoriassa tittelistä kilpailee Savun Salama. Ori voitti tänä vuonna N.I.N. Rattopoika-muistoajon. 

Vuoden lämminverinen montéhevonen-kategoriaan pääsi Delicado Smoke. Montémestari 2011. Kehumatta paras, mutta on se kyllä sellaisesta emästäkin, että. Tosin montépuolen menestys oli vähän yllätys, mutta loistavaa silti.

Vuoden suomenhevosten siitosori-ehdokas on Savun Kullervo. Ihan rehdisti voidaan sanoa, että paljon vanhempiaan parempi hevonen.

Vuoden peitsariksi on tarjolla Devin Stain. Classic Pace -voittaja. Mahdottoman hieno tamma ja ensimmäisen peitsarini varsa. 

Olen siis aivan mahdottoman iloinen ja ylpeä ja kiitollinen, että omia kasvattejani vielä näkyy radoilla, saati sitten ravigaalassa. Sanaton, etten sanoisi.

Ensimmäiseksi tietty koitti hevostilanteen selvittäminen. Totesin yllätyksekseni että aika vähän hevosia/poneja on otettu takaisin (toisaalta tilanteeseen vaikuttanee sekin, että osa kasvattajista lopetteli pian minun jälkeeni). Piti miettiä ikääntymisiä ja kilpailuttamista ja muutenkin hevoskantaa. Sillä tiellä vieläkin ollaan, mutta ainakin osan tilanne on jo selvä.

Pari uutta hankintaakin on tullut tehtyä jo tuttuun tapaan. Creative Me Gue on yksi niistä. Sen vanhemmat eivät ole mitenkään suuria menestyksiä, mutta itse orin kilpailumenestys näytti mukavalta, joten totesin että tässä on puolivalmis tykki. En yleensä ole hirmu innostunut kilpailuttamaan ravureja paljoakaan yli sadan startin, mutta ajattelin, että tämän orin kohdalla voisi tehdä poikkeuksen. Kyllä talliin aina yksi hyväkuntoinen ravuri mahtuu, joka ei itseään riko. Kunhan en ota tavaksi. 10,0ake-ennätys onkin sitten toinen asia. Bongasin muuten kyseisen oriin 10,0-ennätyslähdöstä tällaisen "8v t Sleeping Beauty / Lauri (GT) 09,5aly" -- Siis mitä ihmettä. 09,5????

Toinen kiva ostos on AH Chili. Chili on osa C-nimiperhettä (e. Cayenne, ei. Savitaipaleen Cultessi) ja emän ja itsensä osalta myös maustenimiperhettä. Vaikka emän puolella onkin oma kasvatti emänisänä, lämmittää myös isän puolen suku (ja emänemän). Olin Lunedin kanssa pitkään tekemisissä ja nyt saan sitten jotakin kautta Lunedilaisia omien hevosteni sukuihin, vaikka omat lunedilaiseni ovatkin palautuneet kasvattajalle ja myyty eteenpäin.

Kolmas on Valtarin Mise. Vasta hyvin vähän juossut, mutta on ihan lupaavan oloinen tapaus ja tykkäsin oriin ulkonäöstäkin. Toivottavasti Mise menestyy ja pääsee myöhemmin jalostuskäyttöön. Haluan kuitenkin edistää uusien sukujen syntymistä (ja myöhemmässä vaiheessa myös yhdistää uutta vanhaan). 

Omia kasvatteja puolestaan... Ori Illarion. Sivuilla tosin lukee tällä hetkellä väärin amerikkalaisvenäläinen, kun kyseessä on amerikkalais-orlov (emä orlov 100% ja isä 12,5% orlov, mikäli laskin oikein). Tämä on lähinnä värihifistelyä, orin isä on kimo joten halusin kimon (edes-osittain-amerikkalaisen-sellaisen) talliin. Toinen kasvatti on Cairo Smoke. Sen vanhemmat ovat molemmat vanhoja ja päätymässä pian hautaan, mutta surukseni katselin että isän varsoista hyvin moni on unohtunut ja emälläkin on kelpo suku juuri jalostuskäyttöön (Mysterious Yankee/Charisma Crown-linjainen). Isä taas pääsee Rockefelleriin ja Raymond Hanoveriin. Eli ei mikään hassumpi suku!

Ponipuolella kasvattivarsa on Molly Won't Go. Isälinjasta löytyy kaksi Pikku B-ponimestaria (i. ja iii.) ja emälinjasta B-ponimestaruus kakkonen ja lisäksi legendaarinen Tvärgående. Ei ole ponia pilattu suvulla.

Tässä siis uusimmat hankinnat lyhyesti, jatkossa toivon mukaan palailen jopa vähän enemmän asialinjalle pelkän oman tallin syynäämisen sijaan.

05.12. syntyi pitkästä aikaan talliimme myös lämminverivarsa, ori Mercury Smoke. Mercury on vähän kokeiluvarsa meille, emä ei oikein innostunut juoksemaan joten annan sille mahdollisuuden siitoksessa, ja isä on nuori ori, jonka kilpaura on vasta aluillaan. Mercurylle ei aseteta kovin isoja odotuksia, mutta osaa se ainakin suuntaa antaa emän mahdollisesta siitosmenestyksestä, jos sattuu pärjäämään. Emälle syntyy maaliskuussa seuraava varsa, se onkin sitten Long Conista, joten sille varsalle asetetaan jo kovemmat odotukset. Sitten emä saanee vähän aikaa laiduntaa ja katsotaan mitä jälkeä varsat alkavat tehdä, että kannattaako tammaa enää varsottaa.

Aivan joulun alla, 21.12. talliin syntyi orivarsa, jolle annettiin nimeksi Savun Ilias. Ilias syntyi lähinnä sukulinjojen säilyttämisen kannalta: halusin Eepoksesta itselleni varsan ja Eloveenasta meillä ei ollut myöskään yhtään varsaa. Tästäkin pitäisi ihan kelpovarsa tulla, ainakin toivotaan että se juoksee itselleen vähintään varusterahat takaisin.

Edellisenä päivänä talliin syntyi myös Krideä lainaten "uppopaistettu ranskis" tamma Chantal. Havahduin taas siihen, että hevonen (tässä tapauksessa emä) alkaa olla vanha ja omassa tallissa ei ole perillistä. Noh, ei kun töihin vaan ja Lokin Torréfierin luo visiitille. Sieltä saatiin ilmoille kaunokainen, rautias ranskalaistamma. Tälle on jo kovemmat odotukset, emä on jättänyt ihan kelvollisia juoksijoita. Tälle syntyy maaliskuussa vielä pikkuveli, ja sen jälkeen emä jäänee eläkkeelle.

Muiden kasvattejakin on eksynyt talliin oikein kivasti (jos ei liikaakin) ja keväämmällä tulee syntymään vielä muutamia tosi kivoja omia kasvatteja, joita odotan innolla, mm. aiemmin mainitun Chantalin puoliveli sekä myös Mercuryn puoliveli. Tyypilliseen tapaani teetättelen varsoja vähän hetken mielijohteesta, joten varsoja varmaan ehtii putkahdella vielä helmikuun puolella muutamia. Helmikuulle tosin syntyy kaksi kasvattia, mutta ne on tarkoitus saada myytyä johonkin.

Aiheesta hevosinfluenssaan. Kyseinen tauti riehui tallissamme, ja sen seurauksena kuoli muutamia vanhempia hevosia. Lenssu rantautui meille Kerystonin Kartanosta. Siinä vanhimpia (eli 2006/2007 syntyneitä, eiköhän se 3-4 irl vuotta ole ihan tarpeeksi virtuaalihevosellekin) tappaessa tuli kyllä huomattua, että ei ole aina minullakaan ollut kaikki sahajauhot päässä vielä silloin. Nyt on jo (ainakin toivon mukaan) vähän realistisempaa meininkiä hevosten saralla. Pikkuhiljaa olen pyrkinyt myös kiinnittämään huomiota värien periytymiseen ainakin jossain määrin.

Lainausta omasta kommentistani aiheeseen hevostalli.netin virtuaalipuolen topikissa "Ravikeskustelu 167":
"Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin kalenteriin oli melkeenpä tunkua :s Ravipäivät muuttui aika usein kun joku oli ehtinyt just nenän edestä varata sen "oman" päivän. (tai sit mie oon vaan vanha ja muistan väärin)

Siinä mielessä miua vähän ihmetyttää nykytilanne, kun ei tarvitse enää rankingpisteitäkään lähettää. Se oli jotenkin hirmu sekavaa, kun sitten ei itsekään pysynyt perässä, että mistä oli lähettänyt tulokset ja mistä ei ja miten päin ne tulokset sitten sotkettiin loppupeleissä.

(Joskin tässä on hassusti oma ravikaakki ojassa... tiedän mimmosta rankingin päivitys on niin en tykkää ite lisätä omaa työtaakkaani pitämällä vrer-raveja, kun joudun rankingia päivittämään xD)"

Olen ollut mukana vuoden 2006 lopusta saakka enempi vähempi aktiivisena, joten osaan jo jonkin verran eroavaisuuksia bongata. Järjestin itsekin aikanaan vrer-raveja suhteellisen paljon, joten kokemusta siltä saralta löytyy. Nykyisin ravipäivän saa käytännössä suoraan toivomalleen päivälle, ja valinnanvaraa on. Ennen oli toisin: sitä otettiin se päivä joka satuttiin saamaan. VRER:n kalenterissahan on sääntönä, että vain yhdet ravit päivälleen (poikkeus koelähtöravipäivinä 1. ja 15. päivä jolloin voi järjestää myös tavalliset ravit), mikä selittää nämä hiukan hämärät päivänvaihdokset.

Vähän aikaa sitten tehtiin myös muutos, jonka mukaan rankingpisteitä ei enää tarvitse lähettää (ne kerätään kutsuista ko. asiasta vastaavan henkilön toimesta). Tämä selkiyttää ravien järjestämistä ja ehdottomasti helpottaa sitä. Nyt ravien pitäjälle jää tehtäväksi lähinnä vain anoa kutsu - kuulostaako vaikealta? Ei, ei minustakaan. Miksi siis VRER-raveja ei järjestetä enempää?

Omalta osaltani voin todeta osasyyn olevan rankingien päivittämisessä. Tiedän, että se on tylsää ja puuduttavaa hommaa, joten en halua itse lisätä päivitettävää määrääni. Vastuullani kun on peitsari- ja kylmäveriranking, joista viimeksi mainittu on lämminveristen lisäksi toinen työläimmistä päivitettävistä. Ennenhän VRER-ravien suosiota lisäsivät niistä saatavat ranking-pisteet, rankingin kärkihevoset olivat ehdottomasti aikanaan kovia nimiä. Nyt ranking on kuitenkin takkuillut useamman vuoden, joten sen arvostus on laskenut pohjamutiin. Se lienee yksi syy alaisten ravien vähenemiseen.

Totesin myös samaisessa keskustelussa, että "VRER:n syksyn katkos varmasti tekee paljon hallaa (en osaa itsekään enää seurata kalenteria samalla tavalla kuin ennen), mutta mietin myös että ollaanko myö vaan liian laiskoja :D Yksi maili sinne tai tänne nyt ei kovin iso taakka ole. Jep, melkein saman työn sitä tekee laittaessaan kutsumainoksen tänne höttönettiinkin. Varmaan oma pointtinsa on myös se, että oletetaan että vrer:n raveista pitää olla tulokset äkimmin kuin villeistä ja pitää olla enemmän tietoa ajoista jne => enemmän paineita."

Kulunut vuosi oli VRER:lle oikea kaaos, ja villien ravien suosio räjähti sitä kautta käsiin. Huomattiin, että villien arvostus ei ole sen pienempi kuin vrer:n alaistenkaan. Nyt VRER:n palattua takaisin ei osatakaan enää seurata ravikalenteria samalla tavalla, enkä ole varma onko kiinnostuskaan enää samalla tasolla. Totta, villeissä ei tarvitse lähettää anomusta minnekään, mutta toisaalta jossakinhan niitä on kuitenkin mainostettava. Onko siinä sitten suurta eroa, että lähettääkö sen yhden mailin vai kutsumainoksen. Tierra totesi keskustelussa, näin: "Eipä sinne VRER:n kalenteriin muuta intoa ole laittaa kisoja kuin se, että sieltä moni löytää sen. Hyvin kylläkin aina saanu täytettä villeihinkin kun on täällä huudellu ^^", josta voinee päätellä että nykyään ei ole suurta eroa villien ja alaisten ravien osallistujamäärissä. Ennen villeissä oli ehkä hiukan vähemmän osallistujia, mutta nyt tilanne on vähintäänkin tasapainossa, ellei peräti jopa keikahtanut villien puoleen. Muistelen ainakin, että ennen oli muutamia harrastajia, jotka eivät villeihin osallistuneet (joskin on todettava, että villejä raveja oli yhteen aikaan hyvin vähän).

Peppi totesi puolusteluikseen, että "Mä en kanssa VRER raveja tykkää niin paljon järjestää kuin villejä, ja siihen on aika monta syytä. Just toi että tulokset pitäisi tulla ajallaan ja sitten kaikki sääntöjutut, ei voi pitää esim. rajattomia tai omia isopalkintoisia suurkisalähtöjä, kun en oikein niitäkän jaksaisi anoa :D"

Tuloksien ajallaan tulemisesta voi olla montaa mieltä, mutta kyllä alaisus omat paineensa luo. Villeissä ei odotuksia voi ihan yhtä korkealle laittaa. Kuten keskustelussa totesinkin, myös alaisissa voi pitää rajattomat ravit. Lähdöt täytyy kyllä suunnitella hyvin, koska VRER-raveissa täytyy olla 10 lähtöä. Esimerkiksi tällaisella lähtöryhmällä sen saa: 3v kv, 2v lv, kv peruslähtö (avoin), lv peruslähtö (avoin), monte kv, monte lv, a-ponimonte (tai vaihtoehtoisesti 3v/ennätyksettömät), b-ponimonte (-"-), a-ponit, b-ponit. Tadaa, tasan kymmenen lähtöä.

Saas nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan VRER:lle ja VRER:n alaisille raveille. Meidän harrastajien tehtävä on kuitenkin tukea kattojärjestöämme jollakin tapaa, ja esimerkkinä siitä tietysti saadaan se, että järjestöä tuetaan pitämällä sitä ylläpitäviä raveja? Joten hopihop, raveja järjestämään.

Listalta löytyy edelleenkin Ionic, Gin, Ahaltek ja Pink, blogi jota on mukava seurailla. Verrattuna moniin muihin blogeihin tämä on varsin monipuolinen ja sieltä löytyy myös paljon asiasisältöä. Varmasti pitkäikäisimpiä blogeja, ja aiheita tosiaan löytyy laidasta laitaan. Seurantalistalla säilyvät myös Tijuanan virtuaaliblog ja Immortelle Parkin blogi. Kaikkia kolmea on mukava seurailla, vaikken nyt suurtallia varsinaisesti omistakaan (viimeisimpien laskelmien mukaan minulla on vähintään 203 ravaajaa, suhteellisesti suuri määrä (ravipiireissä) mutta lukema jää kyllä suurimmista yleistalleista).

Listalle uusina pääsi Lokin virtuaalihöpinät, jonka tulevaisuutta jään seuraamaan mielenkiinnolla. Lokilla on myös noita meidän kasvatteja, joten niidenkin kuulumisia on mukava seurata tätä kautta. Myös muilta osin blogi kiinnostaa, raviblogeja on vähän (ja ne jotka minä tiedän, ovat kaikki tauolla/lopettaneet - roikkunevat kuitenkin listoilla vielä jonkin aikaa).

Lisäksi mukaan lisättiin myös Bittiponit kuvissa, Javan eittämättä hersyttävän hauska keksintö. Huumoristinen ote virtuaaliharrastukseen on aina hyvästä.

VRER:n osalta etenkin alkusyksy oli todellinen floppi (geocitieksen lopettamisen vuoksi myös VRER joutui muuttamaan ja tästä seurasi erinäisiä ongelmia ja muutoksia), mutta loppuvuonna saatiin pelastettua yllättävän paljon. Paljon on vielä tehtävä VRER:n eteen, jotta asiat saadaan reilaan ja pyörimään kunnolla, mutta toivon todella suunnan olevan ylöspäin. Talven korvilla valittiin myös uusia päättäjäjäseniä, kun entiset lopettivat.

Syksy elettiin VRER:n katkoilusta johtuen lähinnä villien ravien muodossa, ja muutamia uusia, vahvoja nousukkaita nousi pintaan. VRER:n katkoilulla oli myös hiukan pitkäjänteisempiä seurauksia: nykyisin kalenteri ammottaa tyhjyyttään, kun kaikki ovat tottuneet villien järjestämiseen ja kaikki uudetkaan harrastajat eivät oikein innostu pitämään raveja.

Lopettaneita talleja tälle vuodelle on monia. Muun muassa Loren, Ratatalli Ajaton, Glay ja Burnout Stable. Geocitieksen lopettamisen myötä katosivat Loiston ja Lorenin sivut (mikä kismittää allekirjoittanutta hyvin paljon) ja tietenkin monien jo aikoja sitten lopettaneiden tallien ja hevosten sivut.  Joitakin hevosia on pelastettu Virtuaaliravurien arkistoon (ja varmasti ihmisten arkistoista löytyy vielä paljon toistaiseksi lisäämättömiä hevosia, joita tullaan lisäämään arkistoon aikanaan - ainakin itseltäni löytyy sellaisia). Itselleni tuttavallisesti ViRa onkin pelastus pitkäsukuisten kasvattajille, jos webarchivesta ei sivuja löydykään.

Lopettaneista talleista Loren, Ajaton ja Burnout ovat pitkän linjan harrastajien pitämiä, joten iso aukko talleiluun jää. Kevään ja kesän mittaan Lokin tallit ja Pepin Jymy sekä Tierran Starberry taukoilivat, mutta kaikki ovat nyt tulleet takaisin sopivasti ennen vuoden vaihtumista. Seurailisinkin tarkasti näitä talleja, ja niiden lisäksi vahvaa nousua syksyn mittaan tehneitä talleja: Pohjantallia, Kind Trottersia sekä Sagatum Trottersia.

Ratsupuoleen osittain liittyen perustettiin RaPu, seura ravien puolesta. Katsotaan vielä ensi vuoden puolella tarkemmin seuran toimintaa, mutta eiköhän sieltä löydy ratsuileville raviharrastajille vähän toimintaa VRL:n alaisten kisojen muodossa. Nythän VRL on tauolla, ensi vuonna nähdään sitten senkin muutokset.

Toivon, että vuonna 2010 mukaan tulee uusia pitkäjänteisiä raviharrastajia ja tietysti, että menestyviä hevosia nähdään jälleen. Savitaival & Go & Stain jatkavat ensi vuonna samoilla kuvioilla, ja toivon mukaan vielä pitkään sen jälkeenkin.

Aloitellessani itse ei Ninitra enää ollut ihan parhaimmassa loistossaan, mutta mielettomän upea talli se kyllä on aina ollut. Ninitran kasvatustyökin on ollut aivan omaa luokkaansa, toista samanlaista ei vain ole ollut ja tuskin tuleekaan. Burnout Stable ei päässyt ihan samaan suosioon, mutta talli oli kyllä hieno sekin.

Harmittaa. Ja tuntuu oudolta, että joku Helin tapainen lopettaa. Heli on ollut mukana jo kauan ennen kuin minä aloitin, ja jotenkin vain tuntuu hassulta, että hän lopettaa. Mistä sitä nyt kaivetaan esimerkkiä tuleville virtuaalitalleilijasukupolville? Voihan nenä.

Hevosten ja ponien sivut ovat tyypillisessä reilassaan: vanhassa kuosissa, päivittämättöminä ja niiden vanhojen keskeneräisten juttujen lisäksi on tietysti iso kasa sivuja tekemättä. Kiinnostavin tallin varsoista lienee sh-t. Silvia Luned, jonka vanhemmat ovat tämän vuoden ravikuninkaalliset, Ralliraita ja Epigrammi. Vanhempien menestyksen perusteella en odota Silviasta älyttömiä, mutta toivottavasti se osoittautuu ainakin keskivertoa paremmaksi. Olen siinä suhteessa vähän pessimisti, etten välitä suuremmin noista suurkilpailuvoitoista. Tämä varsa piti nyt lähinnä sen suvun takia ottaa - lyhytsukuinen ja ravikuninkaallisten varsa, tämän on pakko olla jokseenkin mielenkiintoinen.

Silvian lisäksi on kyllä tulossa muitakin varsoja, mutta mitään kovia omia kasvatteja ei oikein ole luvassa. Aika paljon odotuksia on kylläkin asetettu kaksikolle Musique ja Cruella Smoke. Molempien emä on Savitaipaleen Ulrique (Money Maker Memorial '08 & Nordic Dream Meeting '08 -voittaja), joten emälinjaa ei ainakaan voi haukkua. Mustin isä on Yep Trottersin Cash Out ja Rullan puolestaan Centrique. Ulriquesta varmaan vielä yksi tai maksimissaan kaksi varsaa tulee, ja sitten tamma jää ansaitulle eläkkeelle ja on varsojen vuoro näyttää kykynsä. Siinä mielessä vähän kusi nousee hattuun, kun Ukko kuitenkin on ainoa, joka on voittanut samana vuona kaksi suurkilpailua - kyseiseltä tammalta aika hyvin, kun kumpaankaan saati molempiin voittoihin ei uskottu.

Kilpailujen saralta... No, unohdinpa ilmoittaa poneja tämän vuoden montémestaruuksiin. Onnittelut kuitenkin Tierralle voitoista, sinne menivät tämän vuoden voitot. Ravipäivän peruslähdöissä nelivuotias kasvattimme Kiera Go voitti oman lähtönsä, mistä kasvattaja voi olla ylpeä. Siitä ponista toivon mukaan kuullaan vielä! Virtuaalimestaruuksista omat karsiutuivat lohdutuslähtöihin. Lämminveristen voittajaksi selviytyi Taikasumun tallin I Can Dan. Meidän ranskalaiskantaoriimme Samsonin varsa Dese's Salomon oli seitsemäs, mikä on ihan kohtuullinen tulos. Lv-lohdutuslähdössä olivat meiltä Radical Frankenhooker (keskeytti ontumisen takia) ja Fair Enemy (kolmas hyvällä puhtaalla juoksulla). Suomenhevosten v-mestaruuden voitti Perintöprinssi, meiltä ei ollut edes ketään yrittämässä kun ei ollut tarpeeksi nopeita.

Samana päivänä ajettiin myös Pikku-Tirilii -muistoajo, johon meiltä ilmoitettiin Loisto-Veera. Vaikka tamma laukkasikin pahannäköisesti, se selviytyi hienosti neljänneksi! Lähdön voitti seitsenvuotias J.E.P. Viimatar, ja meidän kasvattimme Savun Arvoitus oli seitsemäs. Lohdutuslähdössä juoksivat meiltä Savun Cultavauhti ja Ruiskukan Varjoton. Cuva teki paluuta kärkijoukkoihin ollen todella upeasti neljäs (ja sen edellä, kolmantena oli myös meidän kasvattimme, Savitaipaleen Henkilöitymä - onnittelut omistajalle!), kun taas Varjoton jäi yhdeksänneksi. Kasvatti Savun Salama oli vasta kymmenes ja Varjottoman varsa Tulituulen Varjotähti vasta 11. Koominen sivuhuomauskin tuli tehtyä, Varjottoman ikääntyminen on siinä suhteessa koominen, että ori jankkaa vielä kuusivuotiskauttaan kun varsa paahtaa jo viisivuotiskaudella. Ei ole aina helppoa tämä virtuaalihevostelukaan. Noh, ei voi mitään :D

Ravikeskustelussakin on tylsää. Pitäisi kai kehitellä tappelu aikaan tai jotain, niin saisi eloa sinnekin. Tuntuu että topikkia pitäisi olla koko ajan nostelemassa. Harmin paikka. Toisaalta joulunalustohinat verottanevat aikaa. Minultakin jäänyt blogaaminen kokonaan, kun on pitänyt opiskella ja kaikkea. Pitää ryhdistäytyä - sikäli mikäli tylsyysvaihe menisi ohi.

VRER:n uudistukset sentään ovat vähän mielenkiintoisempia, mutta niistä sitten aikanaan enemmän.

Yllättävän tylsää siis. Pitänee keksiä jotain. Hessi mietti jo raviporukan mesepikkujouluja. Kaikkeen sitä nykyteknologian aikana jo pystyykin, eihän se tietysti ihan sama ole kuin aidot pikkujoulut mutta jotain kivaa yhteisoloa kuitenkin. Toivotaanpa että puuhahahmomme Hessi intoutuu toimeen.

Vaan on asiassa hyväkin puoli. Tänään esimerkiksi hevostalli.netin virtuaalitallit-osio on kuohunut aiheen tiimoilta. Ihmiset keskustelevat siitä, mikä arvo sijoituksilla on. Ilmaan on heitetty jopa hurja ajatus sijoitusprosenttien käytöstä ratsupiireissäkin (ravi- ja laukkapiireissä tämä on ehto, eikä mahdollisuus). En tiedä, tuleeko loppupeleissä monikaan asia muuttumaan, mutta arpa on nyt heitetty.

Joskus on mietitty sitä, että miksi nykyaikana ei enää kehity ratsulegendoja. Syy on yksinkertaisesti se, että sen laatuarvosteluun vaadittavan määrän sijoituksia voi kerätä vaikka kolmijalkaiselle puujalkaluuskalle. Tässä välissä on ihan pakko lainata Giniä: Virtuaalihevosen hyvyys: prosentit vai määrät? - se kertoo ihan täysin olennaisen. Näitä sijoitusrakkineita löytyy sen tsiljoona, sen kun klikkailee vain tallilta toiselle. Blaah, tylsää! Kaikki ovat loppuunsa samanlaisia. Olen seurannut ratsutalleja, ja eipä sieltä jää mitään mieleen kun kaikki ovat samanlaisia. Niillä on sijoituksia, hienot (tylsät) rakennekuvat, maksimissaan kuusi jälkeläistä (ja nekin tietysti laatuarvosteluun suuntaavia ja sijoitusrakkineita jne) ja sen sellaista. Ei siis niin mitään muistamisen arvoista. Sijoitusprosenttiin siirtyminen ratsumaailmassa vaatisi todella isoja ponnisteluja, mutta silloin olisi taas mahdollista saada niitä legendoja: joku sijoittuu aina paremmin kuin toiset, silloinkin kun arvonta on puolueetonta.

Toivottavasti tästä poikii jotakin, ja saataisiin jotain realistisuutta touhuun. Tietysti se tulisi kismittämään sijoitushaiden omistajia - ihan oikeasti joistakin on kivaa kerätä sijoituksia, mutta lienee aika muuttaa virtuaalimaailmaakin. Porrastetut ovat onneksi vähän realistisempia, mutta vielä on matkaa parempaan suuntaan.

Cultavauhdin isää olen hehkuttanut ties kuinka monesti ja se on sen ansainnut. Cultavauhti on oriin ensimmäinen jälkeläinen, toinen varsa on meillä kasvamassa. Se on myös emänsä, Vauhdittaren, ensimmäinen varsa. Emällä on jo kaksi muutakin varsaa, jotka aloittelevat uriaan.

Cultavauhti aloitti todella lupaavasti, ja ehdin jo povata, että tästä tulee uusi huippuori talliin isänsä tilalle. Ei, ei ja vielä kerran ei. Alamäki alkoi kolmivuotiskauden jälkeen, eikä loppua oikein näy. Ori ryssi Pikkupelmanninkin todella lahjakkaasti, eikä ole sen jälkeen parantanut lukuun ottamatta yhtä kakkosta ja yhtä nelosta.

Kyllä kyrsii. Asetin kyllä sille todella kovat odotukset, mutta kohtuumenestyskin olisi riittänyt. Mutta ei tämä. Keittää.